Kaivelin vanhoja valokuvia. Silmiin osui ehkä paras kohtaamani hotelliaamiainen. Sen koin viime keväänä Turkissa Ankarassa. Avainsana oli tuoreus.
Jugurttiin sai itse leikata hunajaa valuvasta hunajakennosta ja pähkinät oli liotettu vedessä meheväksi. Vesimeloni, (ja sen alla piilossa olevat) mansikat sekä muut hedelmät ja vihannekset olivat todella tuoreita ja erilaisia juustoja riitti vaikka kuinka paljon. Teen kanssa saattoi vielä maistella palan halvaa.
Turkissa söin myös elämäni parhaita tomaatteja. Vaikka mökillä kasvihuoneessa kasvaakin kesäisin ihania tomaatteja, eivät ne lyö vertoja turkkilaisten meheville tummanpunaisille tomaateille.
Jugurttiin sai itse leikata hunajaa valuvasta hunajakennosta ja pähkinät oli liotettu vedessä meheväksi. Vesimeloni, (ja sen alla piilossa olevat) mansikat sekä muut hedelmät ja vihannekset olivat todella tuoreita ja erilaisia juustoja riitti vaikka kuinka paljon. Teen kanssa saattoi vielä maistella palan halvaa.
Turkissa söin myös elämäni parhaita tomaatteja. Vaikka mökillä kasvihuoneessa kasvaakin kesäisin ihania tomaatteja, eivät ne lyö vertoja turkkilaisten meheville tummanpunaisille tomaateille.
Tässä ravintolassa sai todistaa pääruoaksi tilaamansa kalan grillausta ravintolan oviaukolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti